Taanoisen Talentumin ja Nosteen aiheesta teilattu sissikamppis ei herättänyt ihan niin paljon, eikä varsinkaan sen laatuista keskustelua mainosalan piireissä kuin nämä neropatit olettivat.
Ohjeistamispäällikkö Parantaisen kirjamyyntiä "pöhinä" (huom! trendikäs termi) ei onneksi edistä. Eikä valitettavasti myöskään alkuperäisen kamppiksen tavoitteena ollutta kritiikkiä Aasian turkiskeskitysleirien, ja siellä tuotettuja koirannahkakauluksia ostavien eurooppalaisten kauppaketjujen toimintaa kohtaan. Miten mahtoi käydä Ruotsissa.
Sen sijaan tässä kaiken liepeillä pulpahtelee pintaa taas kerran sesongin lempiaiheeni: mainos- ja markkinointialan (itse)säätely. Mikä on sopivaa ja mikä ei. Kuka sen päättää. Kuka sitä valvoo.
Ja nyt tulee ennustuksia.
Ennustus yksi: paine mainonnan tarkemmalle valvonnalle kasvaa.
Tässä syksyn mittaan valtakunnan vahtikoirat, iltapäivälehdet etunenässä, alkavat yhä kärkkäämmin räksyttää mainonnan valvonnasta ja sen puutteesta. Suuri yleisöhän sitä jo tekeekin. Suosikkimittarini kansan äänelle mainonnassa ja markkinoinnissa ovat Demin keskustelupalsta ja Uutislehti 100:n tekstaripalsta, ja mainonnan laatua ja moraalia on kumpaisessakin kommentoitu tänä syksynä enemmän kuin koskaan. Lisäksi meille Tequilaan että sisarfirma PHS:ään on alkanut lähiaikoina tulla aikaisempaan verrattuna huimia määriä palautetta ja mielipiteitä siitä, mitä mainoksissa pitäisi olla ja mitä ei.
Ainoa taho, joka keskusteluun ei tunnu osallistuvan ovat mainos- ja markkinointitoimistot. Aika jännitävää!
Jännittävää erityisesti siksi, että kun kilpailu mainostoimistokentässä on taas vaihteeksi kovenemaan päin, niin ylilyöntejä tulee varmasti yhä enemmän. Erityisesti WOMin tiimoilta. Word of mouth -mainontaan kun sisältyy mainostoimistoja suuresti kuumottava mahdollisuus: mitä vähemmän asiakkaiden markkinointibudjetista kuluu mediaostoihin, sitä enemmän paalua jää mainostoimistolle.
Ennustus kaksi: mainosmyyntireiskat myyvät yhä enemmän WOM-kamppiksia.
Kulmahuoneen toimareiden märkien WOM-unien seurauksena "sissitoimistoja" onkin yks kaks kuin kärpäsiä raadossa, ja näitä maailmaa saastuttavia pissimarkkinointikamppiksia (kiitos Mustille edelleenkin loistotermistä) tulee yhä enemmän.
Ja se pistää vihaksi. Sekä ammattikunnan edustajana että kärsivänä kansalaisena.
Mainonnan suunnittelijana tiedän, että omille kintuille pissaaminen lämmittää vain hetken: vaikka sen tekisikin ihan vahingossa... Sissimarkkinointi on hieno työkalu, mutta herkkä kuin mikä. Jos kansalaisten mielessä se alkaa tarkoittamaan ahnetta kusetusta ja shokkiefektiin perustuvaa viestintäsaastaa, niin pian siitä ei ole iloa kenellekkään. Ja kansalaisena... no, ahne kusetus ja viestintäsaasta saavat vihaiseksi.
Mitä sitten tarttisi tehdä?
Pirkan loistoidea WOM-ohjeista on edelleenkin loistoidea, mutta ryhdyin tässä ensi-innostuksen jälkeen pohtimaan onko ohjeesta pelkästään mitään hyötyä. Jo nyt on olemassa runsain mitoin oikein asiallista ohjeistusta mainonnan eetisestä ja laadullisesta suunnittelusta sekä viranomaisilta että alan etujärjestöiltä. Lukeeko mainonnan suunnitelijoista ohjeita ylipäätään kukaan? Tunnustan että minä luin itsesäätelyohjeen vasta kun Pirkka sen Digikkoon linkitti.
Vai onko se niin kuin oletan: mainosalalla ohjeisiin suhtaudutaan samalla lailla kuin meidän koira suhtautuu kieltoihin. Jos kukaan ei huomaa, niin sääntöjä ei ole rikottu (ja niin minäkin itse asiassa teen, sekä työssä että elämässä ;-).
Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että suomalainen WOM-ohje tai suositus ehdottomasti tarvitaan. Se tarvitaan jo pelkästään siksi, että ainakin minulle, ja toivottavsti myös asiakkaille, tulee yhä tärkeämmäksi tietää mikä toimisto edes yrittää tehdä kunnollista duunia ja mikä pissimarkkinointia. Kamalampaa en esimerkiksi voisi kuvitella kuin vaikkapa sen, että joskus huomaisin vahingossa päätyneeni töihin johonkin Noste-putiikkiin.
Ehkä pitääkin tehdä sekä WOM-ohje että kampanja, jossa mainostoimistot haastetaan sitoutumaan laatuun.
Ehkä ohje olisikin allekirjoitettava julistus vaikkapa MTL:n saitilla. Jokaiselle Suomen mainostoimiston toimitusjohtajalle lähetetään haaste sitouta siihen, että ei salli oman toimistonsa tekevät luokatonta paskaa.
Porkkanana saisi vaikka hienon plakaatin vepskasivuille ja toimiston oveen. Ja piiskana hankkeesta voisi kertoa myös valtakunnan päämedioille.
Ainakin silloin joku ehkä myös lukisi WOM-ohjeen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
Tuo laatu -näkökulma on mun mielestä hyvä lisä, koska kukaan ei halua teilautua tahallaan laaduttomaksi. Onhan se lisäksi hyvä "myyntikeino", että me noudatetaan WOMin eettisiä periaatteita jne jne.
Tässähän on selvästi niin paljon ideaa, että pitäisikö tätä alkaa WOMin kautta markkinoimaankin :)
Juu, ehdottomasti pitäisi.
MTL:n (Markkinointitoimistojen Liitto) toimari siis innostui myös asiasta kun soitin hänelle, ja kutsuu kokoon työryhmää wom-ohjeiden tiimoilta vielä ennen joulua: minusta se tuleva ohje olisi syytä lanseerata wom-kamppiksella.
Hello. Ja sorry, että heräsin vähän myöhään tähän... Mutta juu, mustakin melko lapsellinen kamppis, tosin olen Minnan kanssa eri mieltä siitä ettäkö se ei lisäisi kirjan myyntiä. Kyllä se lisää. Tapa, millä se sen tekee on vaan vastenmielinen.
Sen sijaan on hyvä, että tää aiheuttaa keskustelua eli siitä Parantaiselle (ja Minnalle) kiitos. Mun mielestähän tuo case-Parantainen ei sinänsä ollut mikään "WOM-kamppis" yhtään sen enempää kuin esim. PHS:n DNA-kamppis telkkarissa (joka siis musta on hieno). Molemmat kamppikset aiheuttivat WOM:ia ihan suunnitellusti.
Tämä nyt voi lipsahtaa semantiikan ja saivartelun puolelle, mutta WOM on mulle vähän herkkä paikka... Eli tuon case-Parantaisen jälkeen voisi enemmänkin miettiä, tarvitseeko sissimarkkinointi erillisiä eettisiä ohjeita. Paradoksaalista kyllä, Parantainen itse kirjoittaa ohjeissaan mm. että sissimarkkinoinnissa ei saa harhauttaa asiakasta ja että kestävää liiketoimintaa ei voi rakentaa rötöstelyn varaan... Do as I say, don't do as I do ;-)
Tuo MTL:n kutsu on joka tapauksessa hyvä jatko keskustelulle ja siellä on hyvä miettiä tarvitseeko sissi- tai WOM- tai joku muu "uusi" markkinointi erillisiä sääntöjä. Noiden markkinoinnin perusohjeidenhan olisi jo sinänsä pitänyt estää Parantaisenkin kamppis hyvien tapojen vastaisena.
Kirjanmyyntiennusteeni perustuu siihen, että äimistelimme erinäisten kollegojen kanssa baarissa sitä, kenelle Parantainen oikein kirjaa yrittää tällä sissihässäkällä olikein myydä?
Jos mainosammattilaisille, niin niissä piireissä keskustelun laatu ei oikein edullista ole kirjan kauppaamiselle, eikä luultavasti myöskään keskustelun määrä. Meitä muutamaa blogaajaa lukuunottamatta Parantaisen temppu hävisi aika pienin puhinoinin ammattilaisagendalta. Ja hyvä niin.
Toisaalta kyllä markkinointiala on kyllä täynnä bisneskirjafetisistejä, jotka haluavat jokaisen ilmestyvän opuksen ihan vain siksi että... noh, en kyllä tiedä miksi.
(Pirkka muuten taisi tätä samaa kohdentamattomuutta pyöritellä Digikossa hiukan hallitummin kuin minä)
Yleisillä palstoillahan kamppis on saanut enemmän keskustelua aikaan, mutta suuren yleisön innostus tuollaisiin bisneskirjoihin nyt ei perinteisesti niin kovin mahtavaa ole.
WOMin mittaamisesta muuten oli eMarketerissa http://www.emarketer.com joku juttu taannoin, täytyykin kaivaa se sieltä ja lukaista uudelleen.
Ehkäpä parantainen toivoo että hänestä tulee uusi naomi kline, no logo -taisi peräti päätyä kirjakerhovalikoimiinkin.
Mutta nähtäväksi jää kumman arvailut pitävät paikkansa: mun vai siukosaaren.
Lyödäänkö vetoa?;-)
Post a Comment